perjantai 7. helmikuuta 2014

Onnelin ja Annelin puutarhassa



Eilen nautiskelin sadun maailmasta, Onneli ja Anneli elokuvassa.
Kummityttöni lähti onneksi seurakseni, ettei tarvinnut mennä yksin.

Onneli ja Anneli on todella hyväntuulinen elokuva, 
joka saa hymyn huulille ja aikuisenkin unohtamaan arjen kiireet.
Se perustuu ihanaan Marjatta Kureniemen satuun.

Lavastus ja puutarhat olivat iloiset ja mahtavasti toteutettu.
Mietin, miten hauskaa olisi ollut olla toteuttamassa puutarhoja.
Ja vaikka kaikki oli iloista ja riemunkirjavaa, 
löytyi puutarhoista oikeastaan juuri se mitä me kaikki haluamme;
juuri oikea tunnelma.


Kauniiden aitojen suojissa oli tarpeeksi suojaisia ja yksityisiä tiloja;
sopivia paikkoja riippukeinulle ja mehukesteille.



Omasta pihasta löytyi ruusukimppu naapuriin 
ja naapurit olivat lähellä.


Eläimiä löytyi naapurista.

 "Ruusukuja oli hyvin pieni katu, sen varrella oli vain kolme taloa 
ja ne kaikki olivat korkeitten aitojen ympäröimät, 
niin että rakennuksia tuskin saattoi nähdä aidan takana versovan vehreyden keskeltä. 
Keskimmäistä taloa ympäröi kauniisti taottu rauta-aita, jota kiersi rehevä ruusuköynnös"

Talon edessä oli kuisti, jossa voi juoda mehua ja syödä jätskiä. 
Ja ruusut kukkivat.

Ihania kiipeilypuita oli joka nurkalla.
(Tosin ´nipottaja-puutarhuri` näkee poistettavat vesiversot.)

 Ja aurinko paistoi ja tunnelma oli kiireetön.
Voiko puutarhalta oikeastaan enää mitään muuta toivoa?

Kuvat elokuvan nettisivuilta http://onnelijaanneli.fi/



Nämä kuvat Marjatta Kureniemen kirjasta Onnelin ja Annelin talo.
Kuvitus Maija Karma.
WSOY 1968

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen jokaisesta kommentista!