sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Ihastuttavat joulukielot


kielo
Convallaria majalis
Lily of the valley
スズラン

Rakastan kieloja,
niin keväisin, kuin joulukukkanakin.
Se on joulukukkana vanha,
olihan sitä jo 1800-luvun lopussa yleisesti käytössä.
Valitettavasti sen suosio hiipui ja saatavuus huononi 
1980-luvulla.

Etsin kieloja monena jouluna kukkakaupoista,
mutta turhaan.
Viime jouluksi hyödinkin kieloni itse, ihan oman metsän kieloista.
Kokeilu onnistui loistavasti.
Tänä vuonna en kuitenkaan ehtinyt sopivaan aikaan kieloja kaivelemaan,
joten kieloni jäivät metsään.


Onneksi jouluiselta työpaikaltani niitä löytyi.
Ja omani löysi heti paikan vanhasta maitokannusta.
Suomen 100-vuotissynttäreiden kunniaksi,
kieloasetelmasta tuli tämmöinen vähän historiallinen.
Tai ainahan minä pidän näistä pula-ajan tyyppisistä elementeistä. 


Tänä vuonna kielo sai entistä suurempaa näkyvyyttä
myös Linnan juhlissa itsenäisyyspäivänä. 
Rouva Jenni Haukiolla oli todella kauniit
kielokukkakorut. 
Ne sopivat kauniisti hänen pukuunsa,
ja kuvastivat hyvin hänen rakkauttaan Suomen luontoon.


Olisi kiva kuulla teidän ajatuksianne tai muistojanne kieloista joulukukkana?
Muistaako vanhemmat lukijat kielojen käytöstä
esim. lapsuuteenne jouluina?

Kielot Vääksyn Viherkukasta

Kaunista joulunodotusta
ja kolmatta adventtia!
Ajatelkaa, viikon kuluttua on jouluaatto!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

perjantai 15. joulukuuta 2017

Joulukukkien ihanuus

Yhteistyöpostaus: Vääksyn Viherkukka


Kukat tuovat mulle joulun.
Ne ovat niin helppo ja kaunis tapa 
saada kotiin joulutunnelmaa,
vaikka muita koristeita ei paljoa laittaisikaan.

Kukat liittyvät mun jouluun myös muulla tavalla.
Kuusi viimeistä vuotta minulla on ollut ilo olla kiireapuna
jouluisessa kukkakaupassa.
Kun tekee yleensä yksin töitä,
on todella hauskaa työskennellä ihmisten parissa 
ja ennenkaikkea jouluisessa satumaassa.
Vaikka taivaalta sataisi kissoja ja koiria,
kukkakaupassa on joulutunnelma aina kohdillaan.


Kävin eilen fiilistelemässä Vääksyn Viherkukassa,
vaikka työvuoroni alkavat vasta parin päivän päästä.
Siellä oli ihana tohina päällä
ja toinen toistaan kauniimpia kransseja ja kukka-asetelmia syntyi
Seijan, Johannan, Nellin, Sarin ja Hannan käsissä.
Antti ja Jorma hoitelivat myyntiä, kukkakuljetuksia sekä muita juoksevia asioita.

 



Veikkaan, että leikkoamaryllis on tämän joulun hitti.
Itsekin olen suunnitellut amarylliskimppua tai kimppuja joulupöytään.
Vai pitäisköhän ripustaa muutama myös ikkunaan tai jopa seinälle....
Väreissä on ainakin valinnanvaraa.
Itse pohdin "mummonkalsarin" ja syvän punaisen välillä...
"Mummonkalsarin" näette tuolla ensimmäisessä kuvassa. 
En tiedä, mikä tuon värin virallinen nimi on,
mutta kaikki ymmärtävät, kun puhuu "mummonkalsarista".


 Jouluruusuja en voi myöskään vastustaa.


Ja jouluruusu tälläisessa patinoituneessa saviruukussa on suorastaan vastustamaton.
Saviruukun väri on muuten ensi vuoden trendiväri. 
Mä olen kyllä aina tykännyt saviruukuista,
olkoon ne trendi tai ei. 
Niissä on jotain niin kauniin luonnollista.

Huonekuusi voimapaperissa on myös varma valinta,
ja huonekuusesta on iloa joulun jälkeenkin.
Se on ihana vanhanajan huonekasvi,
suoraan pappiloiden ja kartanoiden saleista.
Mutta käy hyvin myös moderniin ja jopa minimalistiseen kotiin.

Trendit tulevat ja menevät,
mutta joulutähden suosio vaan jatkuu.
Se on varmasti meidän monen must-joulukukka vuodesta toiseen.

En ole aina oikein tykännyt skimmiasta.
Mutta viime vuosina olen ihastunut siihen.
Siinä on jotain yksinkertaista kauneutta,
joka viehättää.

Perinteisillä joulukoreillakin on aina tilausta.
Ne ovat todella ihana lahjaidea,
sellaisellekin jolla on jo kaikkea.
Yleensä joulukukkakoreissa on myös viherkasveja,
jotka voi istuttaa omiin rukkuihinsa joulun jälkeen.

 Arvatkaa kuka ihastui myös tähän punarinta-joulupalloon?
Punarinta on kaunein lintu, mitä tiedän.
En tiedä, onko Salainen puutarha- sadulla mitään tekemistä asian kanssa.
Taisin ainakin ihastua punarintaan jo lapsuudessa lukiessani Salaista puutarhaa. 
Taisin ihastua myös puutarhaan yleensä tuon sadun myötä...

Myös punatulkut ovat joulun lintuja.
Niissä on jotain niin kodikasta.





Joulufiilikseen pääsi kyllä jo pelkästään visiitistä kukkakaupassa.
Ihanaa, että saan taas imeä tuota kukkaterapiaa kaikki joulunaluspäivät.
Ainut huono puoli on, että en voi varmastikaan välttyä houkutuksilta...
En välttynyt nytkään, mutta niistä lisää myöhemmin. 


Iloa tulevaan viikonloppuun
ja käykää visiitillä kukkakaupassa, 
sieltä saa joulufiilistä ja kauneutta joulukotiin!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Ihana kaamosvalo


Tänään näimme auringon pitkästä aikaa.
Voi, miten ihanaa se oli!
Mutta näitä kuvia katsoessani vasta oikein havahduin,
että taidamme elää todella kaamosaikaa.
Mielestäni oli oikein valoisaa, 
mutta silti valo on näin alhaalla ja näyttää aika jännältä.





Olkoon kaamosvaloa tai mitä tahansa,
se oli erittäin tervetullutta.
Niin myös pieni pakkanen,
joka koristeli kasvihuoneen jääkukin.










Järvikin suorastaan hehkui kuin sininen laguuni.
Se taitaa muuttaa väriään jäätyessään.
Maisemat järvelle katsottaessa näyttivät taas jotenkin erikoisilta.
Ihan kuin me ei asuttaisikaan Etelä-Suomessa.


Tämä päivä oli kauneudessaan niin tervetullut.
Lisää tällaista säätä, jos saa toivoa.

Halauksia ja rauhaisaa mieltä joulunaluskiireisiinne!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Haaveeni toteutui

Yhteistyössä: Piironki 


Haaveilin jo viime jouluna tällaisesta kynttiläpidikkeestä tai kynttilärenkaasta.
Tai suorastaan kuolasin kaikkia ruotsalaisia ja norjalaisia instagram-kuvia,
joissa oli ihastuttavia kynttiläpidikkeitä.
Haave ei kuitenkaan toteutunut viime jouluksi, 
koska en löytänyt mistään rengasmaista kynttiläpidikettä.
Päätin, että jollei haave toteutunut viime jouluksi,
jatkan haaveilua kunnes sellaisen löydän.

 Ja nyt haaveeni on toteutunut.
Ihanassa Piirongin nettikaupassa sellaisia on.
Itse asiassa bongasin niitä  ja muita ihanuuksia 
jo syksyn Habitare-messuilla heidän osastoltaan.

Kynttilärengas on erittäin kaunis yksinkertaisuudessan, 
ihan ilman mitään koristeita.
Mutta halusin kuitenkin pientä vihreää koristetta näin joulun alla siihen.
Mänty on tämän joulun trendikkäin havu,
ja olen somistanut sillä jo muutakin täksi jouluksi.
Siksi kynttilärengaskin sai pienet männyn oksat somisteekseen.
Myös eukalyptus ja lieko olisivat aivan ihastuttavia vihreitä.
Jos kynttilärengas olisi sisällä, sen voisi somistaa myös kukilla.


 Musta kynttilärengas on täydellinen kasvihuoneen muuhun sisustukseen.
Tai päässä kyllä alkoi heti pyörimään,
että se olisi niin ihana sisälläkin.
Ehkä minun täytyy hankkia sisälle toinen. ;)

 Säästä en enää viitsi sanoa mitään...
Ainoastaan mainitsen, 
että kaikki valo ja kauneus ovat kyllä enemmän kuin tervetullutta.






Satakoon vaan,
minä poltan kynttilöitä ja fiilistelen kasvarissa,
jossa on jokaisena vuodenaikana yhtä tunnelmallista.


Jos sinäkin olet haaveillut samasta kuin minä,
löydät kauniita kynttiläpidikkeitä 
Piirongin ihastuttavasta nettikaupasta, täältä. 


Voimia ja kauniita tunnelmia päiviinne!


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, YouTubessa, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.