lauantai 25. tammikuuta 2014

Japanin terveisiä osa IV


Tässä Japanin terveisten neljännessä ja viimeisessä osassa on muutamia kuvia Naritasta.
Ilma oli hieman lämpimämpi kuin vuorilta otetuista aikaisemmissa kuvissa.
Kuvat ovat otettu loppiaisena.

Sammal puiden alla näytti aika kivalta. 




Kameliat (Camellia) eli Tsubakit kukkivat jo hieman.

Suomessa kamelia tunnetaan huonekasvina.
Kameliaa oli jo 1800-luvulla säätyläiskotien viileissä ja valoisissa saleissa sekä talvipuutarhoissa.
Sen voi kesäksi siirtää ulos, mutta talvea se ei meidän oloissa pärjää ulkona.
Helsingin Talvipuutarhassa ja Turun Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa 
voi käydä ihailemassa kamelioiden kukintaa joulukuusta helmikuun puoliväliin asti.







Näin tammikuussa on kiva miettiä uusia ideoita omaan pihaan.
Kannattaa selailla puutarhablogeja, kirjoja ja lehtiä; 
miettiä omia mieltymyksiään ja kenties oman pihan epäkohtia.
Nyt on haaveilujen aika...
Mä haaveilen istutuspöydän nikkaroinnista.
Ideoita sain pinteristä, käykää kurkkaamassa:
https://www.pinterest.com/patinaparadise/potting-bench-ideas/

tiistai 21. tammikuuta 2014

Talven kauneutta



Ei onni harhaile etäisillä kaukomailla,
se on aivan lähellä.
- Johannes Linnankoski-


Vaikka puutarhurina odotan sormet syyhyten kevättä,
niin täytyy myöntää, että ulkona on nyt todella kaunista.

metsämänty 
(Pinus sylvestris)




syyshortensia
(Hydrangea paniculata ´Grandiflora`)

suomenköynnösruusu
(Rosa ´Pohjantähti`)



norjanangervo
(Spiraea ´Grefsheim`)


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Pallohortensia


Hydrangea arborescens ´Annabella`



IN THE DEPTH OF WINTER,
I FINALLY LEARNED THAT WITHIN ME
THERE LAY AN INVINCIBLE SUMMER.
- Albert Camus (1913-1960)-



torstai 16. tammikuuta 2014

Japanin terveisiä osa III


Tässä Japanin terveisten kolmannessa osassa on kuvia
 kauniista, pienestä ja vanhasta kylästä vuorilta.

Kylän melkein jokaisessa  talossa ovat samat suvut (ties monennessa polvessa) 
asuneet vuosikymmeniä. 
Joten puutarhatkin ovat vanhoja ja niiden hoitoa jatketaan sukupolvelta toiselle.
Täällä kävellessä tuli sellainen olo, että me "kaikki tänne ja heti"-sukupolven edustajat, 
ei taideta ymmärtää mistään mitään.


 Puita oli leikattu kartioksi ja ´sieneksi`. 



 Japanissa puita ei muotoilla pelkästään leikkaamalla.
Mäntyjä muotoillaan usein taivuttamalla ja avaamalla liioitellusti sen luonnollista muotoa.
Perinteisen tavan mukaisesti bambutukikepit kiinnitetään narulla levittämään oksia niin, että syntyy vaikutelma vanhasta tuulessa kasvaneesta männystä. 
Kun vaikutelma on saavutettu ja se on pysyvä, voidaan tukipuut irroittaa.
 Tämä toimenpide vaatii jopa vuosikymmeniä. Tämäkin puu on kuullemma yli sata vuotta vanha.


Usein portin pieleen kasvatetaan mänty, jonka yksi oksa kasvaa tai kasvatetaan portiksi.
Porttia nimitetään nimellä mon-kaburi (門被り) eli gate covering.
 Se alittaminen merkitsee että nyt tultiin yksityiselle alueelle. 

Männyt pidetään avoimina ja niiden kasvua voidaan kontrolloida vuosikasvainten nyppimisellä.
Suomessa vuosikasvaimia voidaan nyppiä alkukesästä, ennen juhannusta sekä metsämännystä (Pinus sylvesris) että vuorimännyistä (Pinus mugo).
Lisää asiasta voi kurkata vuorimäntyjen typistys -postauksesta.

Japanissa kasvaa puutarhoissa erilaisia männyn lajikkeita. 
Kuten japaninpunamäntyä (Pinus densiflora ´Umbraculifera`), japaninmustamäntyä (Pinus thungergiana) ja euroopanmustamäntyä (Pinus nigra). Mutta myös ihan tavallista metsämäntyä (Pinus sylvestris) näin vuorilla. 
Japaninpunamännyn sekä euroopanmustamännyn kääpiömuotoja löysin suomalaisten taimistojen nettisivuilta, 
mutta itselläni ei ole niistä mitään kokemusta.
Olisi kiva kuulla,  jos joku teistä blogin lukijoista tietäisi niistä enemmän. 



 Männyt ovat usein taivutettu, ikään kuin tuuli olisi niitä taivuttanut.
Nuoren, taipuisan puun taivuttaminen aloitetaan, puun ollessa noin kaksi metriä korkea.
Puu istutetaan alkujaankin hieman vinosti maahan. Oksia katkaistaan vuorotellen kummaltakin puolelta. 
Taivuttaminen aloitetaan touko- tai kesäkuussa. Runko ja mutkat taivutetaan kasvamaan puuhun sidottujen seipäiden avulla. Lisäksi puita voidaan muotoilla sitomalla painoja lähelle oksien taipuisia päitä ja näin taivuttaa oksat kaartumaan. Usein puita venytetään ja muotoillaan naruilla tai kivipainoilla talven aikana.






 Voi vain kuvitella miltä täällä näyttää, kun puissa on lehdet
ja myös ruska-aika on varmasti upea.
Aivan ensimmäistä kertaa olen ollut Japanissa ruska-aikaan, näkymät, varsinkin vuorille, olivat henkeäsalpaavat. Mutta se oli kauan ennen digiaikaa...





Japaninkellovaivero (Pieris japonica).

Kertoilkaa kokemuksianne,
jos olette kokeilleet puiden taivuttelua, typistämistä
tai olette hurahtaneet japanilaiseen tai japanilaistyyliseen puutarhaan.
Olisi kiva kuulla kokemuksistanne!
Mukavaa alkavaa viikonloppua!

maanantai 13. tammikuuta 2014

Japanin terveisiä osa II



Tässä Japanin terveisten toisessa osassa on 
yleiskuvaa pikkukaupungin ihan tavallisten ihmisten puutarhoista.
Kuvat on otettu joulu-tammikuussa.
Japanilainen puutarha on kaunis kaikkina vuodenaikoina.
Siihen meidänkin pitäisi täällä Suomessa pyrkiä, lehdetön aika on niin pitkä.








Vuorilla oli vähän enemmän lunta.

 Kauniisti leikattu marjakuusiaita (Taxus).

Maalaispiha, jossa on ilmeisesti kellarikin.

Tuijat (Thuja), marjakuuset (Taxus) ja männyt (Pinus) kestävät hyvin leikkausta.

Pallotuija (Thuja occidentalis) ja japaninkellovaivero (Pieris japonica).
Suomen oloissa japaninkellovaivero kannattaa talvettaa kellarissa tai viileässä talvikasvihuoneessa. Talvehtiminen ei silti ole ihan varmaa.
Talvenkestävämpi lajike on karoliinankellovaivero (Pieris floribunda).
Mustilan arboretumissa Elimäellä se on ainakin selvinnyt metsäpuutarhan varjossa.
Se kukkii valkoisin kukin touko-kesäkuussa.

Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia, kummasta tahansa lajikkeesta. 
Mulle nää vaiverot on ihan uusi tuttavuus.

Meidän suomalaisten suosima syreeni ja sen monet lajikkeet 
ovat suosittuja kasveja myös Japanissa.


Näiden harmaiden katajien tarkkaa lajiketta en tiedä.
Mutta Suomen oloissa pärjää I-II vyöhykkeillä,
 harmaa kynäkataja (Juniperus virginia ´Blue Arrow`).
Blue Arrow kasvaa 1,5-3 metriä korkeaksi.



Uuden vuoden koriste.



Pihojen välissä on usein pieniä peltotilkkuja.